Älkää mistään murehtiko

– Luin aamulla Vuorisaarnaa, Tiina kertoi ja painoi piparimuotin taikinaan. Hän nosti kuusenmuotoisen palasen pellille ja tarttui sitten tähtimuottiin. – Puhuit hurjia siinä!
– Niinkö? Jeesus sanoi kepeästi ja tarkkasi uunissa paistuvia piparkakkuja. – Mitä sitten?
– ”Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa” , Tiina lainasi. – ”Sentähden älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte.” Aika tiukkaa tekstiä!

Jeesus naurahti hyväntuulisesti ja palasi pöydän ääreen.
– Eikö ne olleet vielä valmiita? Tiina kysyi.
– Ei aivan, Jeesus vastasi.
– Meinaatko todella, että eläisin huolehtimatta lainkaan toimeentulostani? tyttö ihmetteli.
– Sehän olisi kauhean vastuutonta.

Jeesus laski jauhopussin pöydälle ja katseli sisartaan mietteliäänä.
– Pystyisitkö todella kantamaan vastuun? hän tiedusti. – Voitko hallita elämää ja olosuhteita niin, että kykenet turvaamaan itse toimeentulosi?
– No, onhan minulla vielä töitä, Tiina sanoi varovasti. – Saan palkkaa.

Jeesus otti piparipellin uunista ja työnsi toisen sisään. Sitten hän palasi Tiinan luo.
– Kuka hallitsee sitä, onko sinulla töitä vai ei? hän kysyi rauhallisesti. – Onko se sinun käsissäsi?
– Ei todellakaan, Tiina myönsi. – Työt voi hyvinkin kohta loppua enkä välttämättä saa mitään uutta työtä. Se olisi kauheaa, mutta siinä tapauksessa voisin toimeentulon suhteen turvata työttömyyskassaan tai Kelaan. Ei minun ole välttämätöntä turvata Jumalaan.

– Missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi, Jeesus sanoi. – Sillä elämäsi alueella, jolla panet turvasi johonkin muualle kuin Isään, sinä et elä hänen rakkaudessaan. Kun sydämesi on kiinnittynyt toisaalle, se on suljettu minulta. Tosi elämä ei voi silloin virrata sydämeesi.

Tiina ei sanonut mitään. Hän painoi sydänmuotin taikinaan yhä uudestaan ja uudestaan ja nosti valmiit pellille.
– Toisekseen yhteiskunnan ja talouden järjestelmät, joihin panet luottamuksesi, eivät ole lainkaan niin pysyviä kuin kuvittelet, Jeesus jatkoi. – Kaikki se, mikä on ihmistekoa, on katoavaista. Se horjuu ja kaatuu ennemmin tai myöhemmin. Rakastan sinua, enkä halua sinun kiinnittävän sydäntäsi siihen, mikä ei ole kestävää. Jos sydämesi on kiinni maallisissa asioissa, sinä menet mukana kun ne sortuvat. Sitä en halua. Tahdon sinun elävän kokonaan Isän rakkaudessa.

– Onko Isä varmasti luotettava? Tiina kysyi. – Jos heittäydyn hänen varaansa, ja hän ei autakaan minua, koko maailma voi todistaa, että olin naiivi idiootti.
– Ajatuksenjuoksusi on kovin epälooginen, Jeesus totesi. – Sinun Isäsi on rakastanut sinua niin, että antoi kaikkensa saadakseen sinut takaisin lähelleen. Hänen ikiaikainen unelmansa on saada olla Isä sinulle. Sinusta on kuitenkin järkevämpää luottaa työttömyyskassaan ja Kelaan kuin häneen, joka on Kaikkivaltias Jumala ja täydellinen rakkaus?

– Se on tosiaan pöljää, Tiina myönsi. – En minä tiedä, miksi ajattelen niin.
– Minä tiedän, Jeesus sanoi tyynesti. – Ja se ei ole enää sinun tiesi. Langenneelle ihmissydämelle luottamus Isän rakkauteen on niin vierasta, että puupölkyn kumartaminenkin tuntuu järkevämmältä. Silmänne ovat sokeat, kun ette näe kuinka huteriin asioihin laitatte toivonne. Tiina, sinun sydämessäsi on uusi elämä: minun elämäni. Hylkää vanhat tiesi ja elä tosi elämää Isän rakkaudessa.

Hymy kirkasti Tiinan kasvot, kun hän katsoi veljeensä.
– Voisinko minä? hän kysyi. – Elää turvassa rakkaudessa kaikissa olosuhteissa ja tilanteissa. Se olisi mahtavaa.
– Se on todellisuus, jossa elät, Jeesus totesi. – Henki, joka sisimmässäsi on vetää sinua alati elämään totuudessa.

Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän toista pitää arvossa, hän halveksii toista. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.

Matt.6:24

”Älkää siis murehtiko: ’Mitä me nyt syömme?’ tai ’Mitä me juomme?’ tai ’Mistä me saamme vaatteet?’ (…) Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.

Matt.6:31,33

Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon.

1.Joh.4:18