Hengellinen kasvu
– Opettelen parhaillaan turvautumaan sinuun arkielämässä, Tiina sanoi. – Opettelen luottamaan siihen, että Jeesus on minulle kaikki. Hän on vanhurskaus, voima ja uusi elämä minussa.
Isä nyökkäsi hymyillen ja kaatoi teetä. Hänen läsnäolossaan oli täydellinen rauha ja hänen katseestaan loisti ilo, joka oli syvällä rakkauden olemuksessa. Tiina pyöritteli lusikkaa teekupissa ja rypisti ajatuksissaan otsaansa.
– Isä, minä olen vasta tässä kohtaa omassa kasvussani, hän huokasi. – Sinulla on niitäkin lapsia, jotka elävät koko ajan sinun läsnäolossasi ja vaeltavat sinun voimassasi. He ovat rohkeita kohtaamaan ihmisiä, puhumaan sanoja sinun sydämeltäsi ja tekemään sinun tekojasi.
Tiina vaikeni hetkeksi ja kurotti ottamaan piparin lautaselta.
– Minä opettelen vasta tällaisia alkeellisia asioita, hän jatkoi sitten. – Toivoisit varmaan, että olisin kasvussani jo paljon pidemmällä.
Isä katsoi Tiinaa huvittuneena.
– Olet kovin innokas päättämään, mitä minä tunnen ja ajattelen, hän huomautti, – ja kun katsot asioita irrallaan rakkaudesta, johtopäätöksesi menevät aivan metsään.
– Mitä sinä sitten ajattelet? Tiina kysyi.
– Olen tavattoman onnellinen siitä, että olet minun lapseni, Isä sanoi silmät loistaen. – Suhteen rakentaminen sinun kanssasi on minulle kaikkein tärkein asia. Kaikki kasvu ja oppiminen tapahtuu suhteessa, ja minä rakastan sitä. Saan johdattaa, opettaa ja rohkaista sinua. Kun teet virheitä tai epäonnistut, minä nostan sinut ylös, lohdutan ja voimallisesti autan sinua. Koko ajan suhteemme syvenee, ja tulet tuntemaan minua paremmin.
– Etkö ajattele lainkaan tuloksia? Tiina ihmetteli. – Sehän on ensisijainen asia, johon me ihmiset keskitymme, kun puhutaan kasvusta ja oppimisesta. Määrittelemme, millainen taitotaso pitäisi saavuttaa tietyssä ajassa. Joku suoriutuu erinomaisesti, toinen keskinkertaisesti ja joku on surkea.
– Minä en kasvata lapsiani täyttämään ihmisten asettamia standardeja, Isä sanoi vakavasti.
– Minä tunnen omani ja kasvatan jokaista hänen ainutlaatuisuutensa mukaan. Kasvun ja oppimisen päämäärä on se, että tulet enemmän ja enemmän olemaan se, joka todella olet. Kaikki on sydämessäsi jo valmiina, sillä olet syntynyt uudesti, ylhäältä. Kutsun sinua hylkäämään vanhan vaelluksesi ja antautumaan tosi elämään minun Hengessäni. Ef.4:22-24, Room.6:4, Gal.5:16.
Tiina katseli tovin ikkunasta ulos talviseen iltaan. Oli pimeää ja aivan hiljaista. Jäälyhtyjen pehmeä valo heijastui lumisesta maasta.
– Minä inhoan muotteja ja vertailua, Isä jatkoi. – Laita sinäkin ne kokonaan syrjään. Olet kuollut pois tämän maailman teistä ja elät uutta elämää valkeuden lapsena. Kiinnitä mielesi siihen, mikä on ylhäällä äläkä siihen, mikä on maan päällä. Minä en ole koskaan käyttänyt muotteja enkä luonut kopioita. Rakastan ainutlaatuisuutta. Tahdon sinun olevan juuri sellainen kuin olet. Sinä olet minun kaltaiseni ja minun kuvani maan päällä. Ef.5:8, Kol.3:1-3, 1.Moos.1:26-27.
– Hyvä on, Tiina myöntyi hämmentyneenä, – mutta minä todella haluan kasvaa sinun lapsenasi ja tuntea sinua paremmin. Kai eteenpäin pääseminen aina edellyttää jonkinlaista ponnistelua ja tahdon lujuutta?
– Kasvussa ei ole koskaan kysymys siitä, että sinun pitäisi olla enemmän, Isä vastasi. – Kysymys on aina siitä, että minä tahdon olla sinulle enemmän.
Hän silmäili hetken Tiinaa ennen kuin jatkoi:
– Lapseni, minun sydämessäni ei ole yhtään vaatimusta. Vaatimukset ovat syntyneet tässä syntiinlangenneessa maailmassa, kun ihmiset ovat epätoivoisesti yrittäneet selviytyä irrallaan minusta. Olen tarkoittanut lapseni elämään joka hetki minun rakkaudessani ja huolenpidossani. Jos sydän on erossa minusta, luonnolliset tarpeet tulla nähdyksi, kokea turvaa ja saada lohdutusta eivät täyty. Siitä syntyvät vaatimukset toisia ihmisiä kohtaan ja itseä kohtaan. Vieraantuneina ehdottomasta rakkaudesta luotte erilaisia määritelmiä sille, millaisena ihminen on hyväksyttävä ja kelvollinen. Pyrit ankarasti saavuttamaan tason, jolla voisit vihdoin kokea olevasi riittävä, hyvä ja oikeanlainen. Se ei kuitenkaan koskaan onnistu, koska nuo tasot ja määritelmät ovat ihmisten keksintöä ja täysin mielivaltaisia. Vain täydellinen rakkaus voi täyttää sydämesi kaipauksen.
– Se on totta, Tiina myönsi. – Voin täyttää yhteiskunnan, suvun tai uskonnon mitan jossain asiassa ja kokea olevani oikeanlainen. Kuitenkin elämässäni on aina niitä alueita, joilla olen kaukana hyväksyttävästä tasosta. Niitä täytyy hävetä ja piilotella. En voi koskaan olla varma siitä, riittävätkö hyvät suoritukseni joillakin elämän osa-alueilla kompensoimaan huonouteni toisilla alueilla.
Hän huokasi.
– Se on loputonta ponnistelua.
Isä hymyili.
– Minä annan sinulle levon, hän sanoi. – Rakastan sinua. Olen aina halunnut olla sinulle kaikki ja antaa sinulle kaiken lahjana. En tahdo suorituksiasi enkä ylipäänsä mitään sellaista, mitä teet omassa voimassasi, irrallaan minusta. Minä olen Rakkaus ja tahdon elää täydellisessä yhteydessä sinun kanssasi. Odotan sinulta vain niitä tekoja, jotka minä saan sinussa aikaan. Matt.11:28, 2.. Piet.1:3-4, Ef.1:3-12, Room.3:21-31, .4:16, Gal.3:22, Fil.2:13.
Hän nousi kaatamaan lisää teetä ja jatkoi sitten:
– Minulla ei ole minkäänlaista tarvetta vaatia sinulta yhtään mitään. Minulla on jo kaikki. Tahdoin sinun tulevan osalliseksi minun täyteydestäni, ja toteutin tahtoni asettaessani sinut Jeesukseen. Uskossa kasvaminen ei merkitse sitä, että pyrkisit saavuttamaan asioita, joihin et ennen ole yltänyt. Olen antanut sinulle lahjana kaiken, mikä tosi elämään ja jumalisuuteen tarvitaan. Sinä olet Jeesuksessa ja Pyhä Henki on sydämessäsi. Et ole koskaan minusta erilläsi vaan me olemme täydellisesti yhtä joka hetki. Et kuitenkaan vielä kaikilta osin elä sen totuuden mukaan, ja siinä meillä on opettelemista. Joh.1:16, Kol.2:9-10, Room.3:22-24, Ef.1:3-12, .2.Piet.1:3.
– Minusta tuntuu, että olen kovin hidas oppimaan, Tiina sanoi huolestuneena. – Eksyn niin helposti vanhoille teille ja unohdan sen, mikä on oikeasti totta. Saan jatkuvasti tulla luoksesi kertaamaan samoja asioita.
– Minä rakastan kertaamista, Isä sanoi lämpimästi. – Kertaamisen tarve syntyy siitä, että et pystynyt ensimmäisellä, kuudennella tai sadannella kerralla ottamaan vastaan kaikkea sitä, mitä minä tahdon olla sinulle. Niinpä minä palaan asiaan uudelleen ja uudelleen, kunnes olet vastaanottanut kaiken, mitä tahdon sinulle antaa.
Hän katsoi Tiinaa silmät tuikkien.
– Kuten nyt, kun olet alkanut epäillä, voiko kaikki sittenkään olla lahjaa. Mietit, pitäisikö sinun palata suorittamisen tielle. Lapseni, minä saatan kaiken tapahtumaan oman tahtoni ja päätökseni mukaisesti. Olen aina halunnut antaa kaiken armosta, uskon kautta ja minun tahtoni ei muutu. Vuoret väistykööt ja kukkulat horjukoot, mutta minun armoni ei sinusta väisty eikä minun rauhanliittoni horju. Omilla teoillasi et koskaan voi synnyttää tosi elämää. Sinä olet Jeesuksessa ja hänen Henkensä on ikuinen elämä sinulle. Hän on viinipuu ja sinä olet oksa. Kun pysyt hänessä, kannat paljon hedelmää. Ilman häntä sinä et voi mitään tehdä. Ef.1:11, Room.3:28, 4:16, Apt.4:12, Jes.54:10, Jaak.1:17, Gal.3:1-14, Joh.15:5.