Vaikeuksia ymmärtää
Tiina nojasi kirjoituspöytäänsä ja painoi pään käsiin.
– Voi, kunpa minulla olisi isä, hän sanoi puoliääneen. – Kunpa Isä olisi niin läheinen minulle, että voisin mennä hänen luokseen ja kertoa kaiken, mitä sydämelläni on. Kunpa voisin olla lapsi, jota Isä neuvoo, lohduttaa ja auttaa. Voisinpa kuulla hänen äänensä niin selkeästi, että tietäisin mitä tehdä. Olen niin neuvoton.
Hän nosti päänsä ja tuijotti ulos ikkunasta keväiseen auringonpaisteeseen.
Jeesus istui huoneen seinustalla olevalle penkille ja tarkkaili sisartaan. Hänen silmissään oli tuike ja hymy kareili hänen kasvoillaan. Tiinan sanat selvästi huvittivat häntä. Hän oli kuitenkin vaiti, eikä tyttö häntä huomannut.
– Kumma kyllä, sydämeni sanoo hirmu vahvasti, että minulla todella on sellainen Isä, Tiina ihmetteli mielessään.
Jeesus naurahti, vaikkakin lähes ääneti.
– Minusta tuntuu, että se tie on todella avoinna minulle, Tiina sanoi ääneen, perin juurin hämmästyneenä. – Voisin mennä Isän luo tälläkin hetkellä ja kohdata hänet.
Ajatus järkytti Tiinaa. Yhtäkkiä hän havahtui tuntemaan veljensä katseen ja käännähti.
Jeesus nauroi tavattoman makeasti. Koko hänen olemuksestaan tulvi ilo ja vapaus. Tiina katsoi häntä hetken tietämättä mitä ajatella. Veljen ilo oli kuitenkin niin tarttuvaa, että riemu alkoi kuplia hänenkin sisimmässään.
– Nauratko minulle? hän kysyi hivenen syyttävästi.
– Sinulle juuri, Jeesus sai sanottua ja nauroi nauramistaan. – Olet mainio!
– En ymmärrä yhtään mitään, Tiina sanoi.
Jeesus nousi ja tuli lähemmäs.
– Et ymmärrä, niinkö? hän kysyi hyväntuulisesti ja silitti Tiinan hiuksia. – Näyttää siltä, että sisimmässäsi vaikuttaa elämä, jota et pysty hallitsemaan.
– Minusta tuntuu, ettei minulla ole sellaista yhteyttä Isään, jota kaipaisin ja tarvitsisin, Tiina sanoi. – Kuitenkin sydämeni sanoo vahvasti, että minulla on!
Jeesus nauroi jälleen, ylen määrin huvittuneena, ja hänen ilonsa oli ihmeellistä. Se tuntui täyttävän sielun ja sydämen. Se oli täynnä toivoa ja elämää.
– Et ymmärrä, veli nauroi yhä vedet silmissä. – Niin, sinä et ymmärrä.
Hän taputti tytön selkää myötätuntoisesti.
– Sanoitko, että sinulla ei ole yhteyttä Isään? Jeesus kysyi silmät tuikkien.
– No on, mutta ei niin todellista yhteyttä kuin mitä kaipaisin! Tiina huudahti. – Haluaisin, että hän olisi minulle niin todellinen, että voisin nähdä hänet ja puhua hänen kanssaan.
– Aivan, Jeesus vastasi. – Sinä tunsit ja mielessäsi ajattelit, ettei sinulla ole todellista yhteyttä Isään. Kuitenkin sydämesi puhuu toista. Sydämessäsi tiedät ja koet varmaksi, että tie Isän luo on sinulle avoin juuri tällä hetkellä. Voit kohdata hänet, nähdä hänet, tuntea hänet ja kuulla hänen äänensä. Eikö?
– Niin minä sydämessäni koen, Tiina myönsi.
– Kuka sinulle kertoi, että yhteys Isään on tällä hetkellä sinulle täysin avoinna? Jeesus tiedusteli. – Liha ja verikö sen sinulle ilmoitti?
– No, ei varmaan, mutta- Tiina aloitti.
– Kuka sen siis sinulle ilmoitti? Jeesus kysyi.
– Isä kai sitten, Tiina vastasi, – mutta en silti ymmärrä. Miten minä muka voin kuulla hänen neuvonsa tässä hetkessä?
– Niinpä niin, Jeesus sanoi yhä huvittuneena. – Kuka nousee meidän puolestamme taivaaseen noutamaan sen ja ilmoittaa sen meille, jotta voisimme sitä noudattaa? 5.Moos.30:12, Room.10:6
– Teet pilkkaa minusta! Tiina huudahti uskomatta korviaan.
– En suinkaan, Jeesus vastasi nauraen. – Rakastan sinua. Olet vain niin hauska. Oletko joskus kuullut uudesta liitosta?
– Kyllä minä tiedän, miten asia on! Tiina puolustautui. – Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi. 5.Moos.30:14, Room. 10:8
Jeesus nyökkäsi ja katsoi Tiinaa kulmat koholla, odottaen jatkoa, mutta sitä ei tullut.
– Mieleni tekisi lainata muuan toista raamatunpaikkaa, mutta jätänpä sen nyt tekemättä, hän sanoi kiusoitellen.
– Vai niin, Tiina puuskahti. – Ai sitä: Oi te ymmärtämättömät ja hitaat sydämeltä uskomaan…? Luuk.24:25
– Luet ajatukseni! Jeesus sanoi muka yllättyneenä. – Kuinka sinä sen teet?
– Siksi kai, että meissä on sama Henki, Tiina vastasi sivuuttaen kiusanteon. – Olemme niin kuin yhtä.
– Bingo, Jeesus sanoi hymyillen. – No, kuinka on: onko sinulla yhteys Isään joka hetki?
– Luultavasti, jos kerran olemme yhtä, Tiina vastasi, – mutta en minä kuule ja näe häntä samoin kuin sinä joka hetki!
– Haluaisitko nähdä? Jeesus kysyi nojautuen lähemmäs. Hänen kirkkaiden silmiensä katse tuntui läpivalaisulta.
– Mit- minäkö? Tiina kysyi pelästyneenä. – Enhän… tai kuinka minä voisin?
– Sinun yhteytesi Isään on sama kuin minun yhteyteni Isään, Jeesus sanoi katsoen Tiinaa kiinteästi. – Minä olen sinussa ja sinä olet minussa. Yhteys on täysin avoinna joka hetki. Ainoa syy siihen, ettet näe, kuule ja koe kuten minä on se, että sinä et käytä sitä yhteyttä kuin hetkittäin.
Tiina ei tiennyt mihin olisi silmänsä pannut. Hänen sydämensä tiesi veljen sanat tosiksi. Kuitenkaan hän ei uskaltanut vastaanottaa niin valtavaa todellisuutta. Mitä siitä seuraisi? Voisiko ihminen elää niin, että näkisi elävän Jumalan koko ajan? Hän ei vieläkään pystynyt katsomaan Jeesukseen päin. Veljen katseen valo tutki sydämen syvyydet. Jeesus oli elävä todistus siitä, että ihminen saattoi vaeltaa Jumalan kirkkaudessa. Siihen ei ollut vastaan sanomista.
– Sinä pakoilet, Jeesus totesi. – Yrität väistellä sen elämän täyteyttä, jonka Isä on sinulle antanut. Kuitenkaan et pääse pakoon. Se saavuttaa sinut vääjäämättä, sillä sydämesi halajaa tosi elämää. Turhaan sinä vastustat.
– Minä en ymmärrä, Tiina parahti. – Nämä asiat on liian suuria! En pysty käsittelemään niitä.
– Se johtuu ainoastaan siitä, että pidät yhä kiinni hallintavallasta, Jeesus vastasi. – Minun elämäni virtaa sinuun, mutta suostut vastaanottamaan vain sen verran kuin saat sullottua inhimillisen ymmärryksesi läpi. Se on aivan liian vähän. Käytät omaa ymmärrystäsi suojakilpenä estääksesi täyden rakkauden ja elämän virran sydämeesi. Lopeta se. Ei sinun tarvitse hallita. Meidän Isämme hallitsee, ja sinulla on pääsy hänen iankaikkiseen viisauteensa.
– Voi taivas, Tiinalta pääsi. – Eikö ihmeellisyydellä ole mitään rajaa?
– Ei, Jeesus vastasi.
– Miten minä voin kestää kaiken tämän? Tiina kauhisteli.
– Katso minuun, Jeesus kehotti rauhallisesti.
– En uskalla! tyttö parahti ja peitti kasvonsa.
Jeesus laski kätensä Tiinan olkapäälle.
– Miksi sinä minua pelkäät? hän kysyi. – Minä johdan sinut tuntemaan totuuden, ja totuus tekee sinut vapaaksi. Kun vastaanotat Isän rakkauden, sydämesi herää todella eloon. Olen tullut antamaan sinulle yltäkylläisen elämän.
– Hyvä on, Tiina sanoi hetken päästä, ja laski kätensä kasvoiltaan. – Anteeksi. Päästän irti siitä, että minun pitäisi ymmärtää. Otan vain vastaan niin kuin lapsi. Otan vastaan kaiken, mitä Isä tahtoo antaa.
Hän kohtasi veljensä katseen. Jeesus hymyili.
– Sanoit äsken: ”kunpa Isä olisi minulle niin läheinen, että voisin aina mennä hänen tykönsä, kun kaipaan neuvoa ja ohjausta.” Sinä voit. Olet hänen tyttärensä. Muista kuitenkin, että hän ohjaa sinua sydämessäsi. Vähänpä sinua auttaisivat neuvot, jotka hän puhuisi pelkästään mielellesi. Sitten lähtisit omassa ymmärryksessäsi ja voimassasi niitä toteuttamaan. Isä ei vain anna sinulle vastauksia ja neuvoja. Minä olen vastaus ja neuvo, sillä minussa on sinun elämäsi. Minun Henkeni sinussa ohjaa sinua ja synnyttää kaiken, minkä on määrä syntyä. Usein pyydät neuvoja, koska haluaisit ymmärtää ja hallita tilannetta. Se ei ole sinun tiesi. Isä ohjaa sinut suoraan ratkaisuun: ei ymmärtämään ja järkeilemään, mitä pitäisi tehdä, vaan elämään tosi elämää.
Hän kutsuu sinua matkalle kohtaamaan ne asiat, jotka sydämessäsi vastustavat totuutta ja ovat esteenä hänen mielensä mukaiselle ratkaisulle ongelmaasi. Pelkät sanat ja neuvot eivät sinua auta, jollei sydämesi ole valmis niitä vastaanottamaan. Älä tavoittele tietoa ja ymmärrystä. Anna vain tilaa hänen rakkaudelleen. Silloin elämä pääsee vapaasti virtaamaan sinussa.
Pyydät neuvoja siihen, kuinka erilaiset kahleet ja siteet elämässäsi murtuisivat. Mitä sinä niihin keskityt! Sinussa vaikuttava elämän voima on Jumalan ikiaikainen voima. Nuo kahleet ja esteet, joita pidät niin suurina, ovat tosiasiassa hauraita kuin oljet. Kun tulet olemaan se, joka todella olet Jumalan tyttärenä, ei pimeys voi sinua kahlita. Katso asioita Isän näkökulmasta. Hänen elämänsä on sinun elämäsi. Hänen mahdollisuutensa ja voimansa ovat sinussa. Miksi sinä siis keskittyisit ongelmiasi ratkomaan? Keskity Isään ja hänen rakkauteensa. Kaikki muu selviää kyllä itsestään.
Ja huomaatko, nyt sinä kuulet ja ymmärrät minua. Kun avaat sydämesi kuulemaan ja vastaanottamaan, sinulla ei ole mitään vaikeuksia ymmärtää. Sydämesi tietää sanani tosiksi. Pane siis syrjään inhimillinen ymmärryksesi ja nojaa siihen ymmärrykseen, joka tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä.