Lunastuksen säkein

Kerro minulle tarinani
alusta alkaen uudelleen.
Olen käännellyt tummenneita sivuja,
repeytyneitä ja kyynelten tahrimia,
– tätäkö elämäni on?

Uskallanko vielä toivoa
ja avata sydämeni odottamaan hyvää?
Uskallanko kääntää seuraavan sivun
ja aloittaa uuden luvun,
vaikka epäusko huutaa mielessäni,
että minun kirjassani kertomukset päättyvät aina kipuun ja pettymyksiin?

Kerro minulle tarinani
alusta alkaen uudelleen.
Sinä puhuit uuden Sanan sydämeeni:
alkuperäisen kertomuksen,
sinun kirjoittamasi.

Piirsit sisimpääni Tien,
ja annoit Totuuden valaisemaan kulkuani.
Tosi Elämä taivaasta,
uutta luova Sana,
lunastava Sana
– hän alkoi muuttaa tarinaani.

Synkät ja kipeät vaiheet
jäivät osaksi kertomusta,
mutta sinä punoit voiton sinne,
missä tappio näytti suurimmalta
ja menetys lohduttomalta.
Syvimmän pimeyteni keskeltä
sinun valosi nousee kirkkaimpana.

Kerro minulle tarinani
alusta alkaen uudelleen,
lunastuksen säkein.

Anna minun nähdä uusin silmin
lukukelvottomiksi tuhriutuneet kappaleet,
joita yritin yliviivata ja korjailla.
Siloita rypistyneet sivut,
jotka olisin repinyt kokonaan pois.

Palauta sydämeeni innostunut odotus
ja lapsenomainen ilo,
kun käännän uuden sivun enkä vielä tiedä,
mihin tarina vie.

Liian kauan olen kuunnellut sen ääntä,
joka tahtoi turmella tarinani
ja kirjoittaa mieleni täyteen valheita.
Minä en ole tuomittu
toistamaan vanhaa, katkeraa kertomusta!
Se on ristillä päättynyt.

Nyt elämässäni toteutuu,
minkä Isä jo alussa unelmoi.
Tarkkoja vaiheita en tiedä,
mutta minä tunnen Tekijän.
Tiedän, millaisia tarinoita hän kirjoittaa.

Minun ei tarvitse ponnistella
täyttääkseni sankarin mitan.
Ei tämä ole minun teokseni,
vaan hänen,
jonka sydämestä olen syntynyt.
Saan levossa toteuttaa ja todeksi elää,
mitä Mestari on sisimpääni kylvänyt.

Hellitän, ja annan tarinan viedä.
Se on kaunis kertomus,
jonka rakastava Isä on kirjoittanut.
Hellitän, ja annan hänen elämänsä
kummuta sisimmästäni.
Niin taivaan todellisuus tulee maan päälle.

Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi. Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme.

Ef.2:8-10

Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan tykönä. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus. Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt.

Joh. 1:1-5