Luopumisesta, sokeudesta ja tosi elämästä
Te kuurot, kuulkaa, ja te sokeat, katsokaa ja nähkää.
Jes. 42:18
– Olen taas tehnyt yhden työpäivän tyystin omassa voimassani, Tiina tunnusti. Hän istui katsomaan, kun Jeesus viritteli tulta nuotioon. – Minä en ymmärrä, minkä takia en havaitse Jumalan läsnäoloa. On kiistämätön tosiasia, että me olemme yhtä. En ole koskaan erilläni sinusta. Miksi en näe sinua tai tunne sinun läsnäoloasi arkielämässäni kuin hetkittäin?
Veli suojasi pientä liekkiä kädellään. Hiljalleen se kasvoi ja tarttui koivupuiden tuohiin. Valo heijastui lumisesta maasta illan jo pimentyessä.
Jeesus istui puupölkylle ja katsahti sisareensa hymyillen hienoisesti.
– Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, hän sanoi. – Näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö. Sillä paatunut on tämän kansan sydän. Korvillaan he työläästi kuulevat ja silmänsä he ovat ummistaneet. Jes.6:9, Matt. 13:15
– Kiitos vain, Tiina hymähti. – Nätisti sanottu.
Veli naurahti.
– Totuus, hän tuumasi ja kumartui sitten kohentamaan tulta.
– Mutta Messiaan piti avata sokeat silmät ja päästää pimeässä istuvat vankihuoneesta, Tiina huomautti. Jes. 42:7, Luuk. 4:18
Hän loi merkitsevän katseen veljeensä.
Jeesus nauroi hyväntuulisesti.
– Olet ottanut varteen kehoituksen: Etsikää niin te löydätte ja kolkuttakaa niin teille avataan, hän totesi. Matt.7:7, Luuk.11:9
– Itsepä käskit niin tehdä, Tiina sanoi tyynesti. – Avaa nyt siis ovi, kun minä pyydän! Totta on mitä sanoit: en näe, koska olen sokea rakkauden todellisuudelle. Kuinka voin tulla näkeväksi?
– Usko minuun, Jeesus sanoi. – Sokeus on ongelma vain, jos väität näkeväsi. Terveet kun eivät tarvitse parantajaa. Joka salaa syntinsä, ei menesty, mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon. Mark.2:17, Luuk.5:32, Sananl.28:13
– Mitä tarkoitat sillä, että väitän näkeväni, vaikka olen sokea? Tiina kysyi.
– Niin teet, jos luotat lihaan etkä janoa tosi elämää, Jeesus selitti samalla, kun asetteli kahvipannua nuotiolle. – Voit sanoa mielessäsi: Minulla on jo kaikki tarvittava tieto ja ymmärrys. Minulla on oikea kristillinen oppi, Pyhän Hengen kaste, armolahjat, palveluksen työ tai ilmestys Isän rakkaudesta. Silmäni ovat jo auki, enkä tarvitse enempää. Kun niin ajattelet, olet sulkenut sydämesi minun elämältäni, joka on kuin pulppuava virta: uusi ja raikas joka päivä.
Tiina nyökkäsi mietteliäänä. Hän nousi ja katseli tummaa taivasta, jossa pienet tähdet loistivat kirkkaina. Kuu tuli esiin pilven takaa. Talvinen metsä oli hiljainen. Tuntui kuin aika olisi pysähtynyt.
Jeesus jatkoi:
– Pidät kiinni sokeudestasi myös silloin, kun ajattelet: Minusta ei tunnu siltä, että Jumala olisi läsnä. Niinpä päättelen, että hän ei ole. Silloin sydämesi ei halaja nähdä Totuutta vaan pidät kiinni siitä, mitä lihallisin silmin näet. Jos tunnustat sokeutesi, minä parannan sinut. Jos sen sijaan pidät kiinni omasta totuudestasi, en voi sinua auttaa.
– Silloin kun tulen sinun tykösi heikkona ja epäonnistuneena, Tiina sanoi, – olet hellä ja ymmärtäväinen kuin äiti, joka hoitaa lastaan. Kun käsittelet sydämeni kovuutta, täräytät niin suorat sanat, että molemmat korvat soi!
– Minä rakastan sinua, Jeesus sanoi vilpittömästi. – Halajan sydäntäsi. Tahdon, että tulet elämään kokonaan rakkaudessa. Sinä tiedät, että minä en tuo näitä asioita esiin syyttääkseni tai nöyryyttäkseni. Tahdon vapauttaa sinut yltäkylläiseen elämään.
Vesi kiehui pannussa ja Jeesus nosti sen tulelta lisätäkseen kahvinporot.
– Sinä sanoit, ettei kukaan voi olla sinun opetuslapsesi ellei luovu kaikesta omastaan, Tiina sanoi. Luuk.14:33
– Rakkaus ei pidä mitään itsellään, Jeesus sanoi. – Elämä rakkaudessa on elämää täysin antautuneena Isälle. Se on minun elämäni. Jos tahdot seurata minua, sinun tiesi on luopumisen, irti päästämisen ja täydellisen antautumisen tie.
Hän kaatoi kahvia ja ojensi mukin sisarelleen. Kuuma juoma höyrysi pakkassäässä.
– Luopua ihan kaikesta, Tiina sanoi tuijottaen kahvikuppiaan. – Se on aika kova vaatimus.
Jeesus raapi hämmentyneenä päätään. Hän näytti siltä kuin olisi kaikin voimin yrittänyt ymmärtää mitä sisko tarkoitti. Lopulta hän luovutti ja sanoi:
– En käsitä. Pyydän sinua antamaan minulle kaiken, mitä sinulla on tässä maailmassa, jotta voisin antaa sinulle kaiken, mitä minulla on taivaallisissa. Uskotko todella menettäväsi tässä vaihtokaupassa?
– Jos minun pitää antaa kaikki pois, Tiina sanoi epäröiden. – Tarkoittaako se, että pitää unohtaa kaikki unelmat? Pitää jättää koti, sukset ja jääkaappi, tyhjentää pankkitili ja seurata sitten sinua johonkin kaukaiseen maailmankolkkaan?
– Minä en ole varas enkä riistäjä, Jeesus vastasi. Hänen silmissään häivähti suru. – Olen tullut antamaan elämän täyteyden. Johdanko sinut luopumaan kodista, rahoista tai tavaroista? Jos se on tarpeen, ja ne ovat esteenä tosi elämälle. Mutta etkö ole lukenut, että jokainen, joka evankeliumin tähden luopuu talosta tai pelloista, veljistä, sisarista, äidistä, isästä tai lapsista, saa satakertaisesti takaisin tässä maailmanajassa ja tulevassa iankaikkisen elämän? Matt.10:29-30
Tiina otti kolmannen piparin ja kastoi sen kahviin.
– Mitä unelmiin tulee, Jeesus jatkoi, – niin en toki johda sinua mihinkään sellaiseen, mikä olisi sinulle luonnotonta. Minä tunnen sinut paljon paremmin kuin sinä. Kun vapaudut enemmän ja enemmän olemaan se, joka todella olet, osa unelmistasi pysyy. Osa putoaa pois ja osa muuttuu. Uusia unelmia syntyy, kun näkökulmasi laajenee ja alat nähdä kauemmas.
– Tie ihmeelliseen elämään on kuitenkin aina luopumisen tie, Tiina totesi. – Täytyy päästää irti, jotta voi ottaa vastaan.
– Niin, veli sanoi ja kaatoi lisää kahvia. – Siinä, missä sydämesi on kiinnittynyt muualle kuin Isään, sinä et vaella rakkaudessa. Kutsun sinua luopumaan kaikesta, jotta voisit tulla koko sydämestäsi elämään rakkaudessa.
– Ookoo, Tiina sanoi kohauttaen olkapäitään.
– Sopii siis? veli kysyi ja hörppäsi viimeisen kahvitilkan mukistaan.
– Niinkuin parhaaksi näet, Tiina sanoi. – Sinähän yleensäkin paremmin tiedät. Sano sitten, kun takerrun johonkin, mistä haluat minun päästävän irti.
– Sovittu, Jeesus vahvisti. – Lähdetään kalliolle katsomaan tähtiä. Kumpi ensin siellä?
Raivatkaa itsellenne uudispelto, älkääkä kylväkö orjantappurain sekaan.
Jer.4:3
Katso, minä lähetän sanansaattajani, ja hän on valmistava tien minun eteeni. Ja äkisti on tuleva temppeliinsä Herra, jota te etsitte, ja liiton enkeli, jota te halajatte. Katso, hän tulee, sanoo Herra Sebaot. Mutta kuka kestää hänen tulemisensa päivän, ja kuka voi pysyä, kun hän ilmestyy? Sillä hän on niinkuin kultasepän tuli ja niinkuin pesijäin saippua. Ja hän istuu ja sulattaa ja puhdistaa hopean, hän puhdistaa Leevin pojat, saa ne puhtaiksi kuin kullan ja hopean ja sitten he tuovat Herralle uhrilahjoja vanhurskaudessa.
Mal. 3:1-3
Ja Jeesus sanoi: ”Tuomioksi minä olen tullut tähän maailmaan, että ne, jotka eivät näe, näkisivät, ja ne, jotka näkevät, tulisivat sokeiksi”.
Joh.9:39