Muutosvoima
– Haluaisin kysyä sinulta yhdestä asiasta, Tiina sanoi varovasti ja katsahti Jeesusta. – En kehtaa puhua tästä kenellekään muulle, hän lisäsi.
Jeesus hymyili Tiinalle.
– Kerro toki minulle, hän kehotti.
– Elämässäni on asioita, jotka eivät tunnu koskaan muuttuvan, Tiina sanoi synkkänä. – Olen ollut jumissa samoissa ongelmissa vuosikausia, enkä pääse eteenpäin. Tiedän kyllä, mitä minun pitäisi tehdä, mutta minusta ei ole siihen. Toistan vain samoja virheitä uudestaan ja uudestaan.
– Niinkö? Jeesus lausahti ystävälliseen sävyyn samalla, kun kaatoi vettä teepannuun. – Oletko ajatellut, mistä se johtuu?
– Olen ajatellut, Tiina vastasi ärtyneesti. – Olen ajatellut, että minun täytyy olla jotenkin huono ja viallinen, kun en ole vieläkään onnistunut muuttumaan.
Jeesus ei sanonut mitään, mutta hänen katseestaan ja läsnäolostaan välittyi lämmin hyväksyntä ja myötätuntoinen rakkaus. Hän nojaili tiskipöytään odotellessaan veden kiehumista.
– Viime aikoina, Tiina jatkoi vilkaistuaan nopeasti veljeään, – minulle on kuitenkin jostain tullut uusia ajatuksia.
– Sinulle on tullut jostain uusia ajatuksia, Jeesus toisti naurahtaen. – Epäilenpä, että olet pikemminkin saanut ne joltakulta. Minä nimittäin tunnen erään, jonka erikoisalaa mielen uudistaminen on. Sinun on syytä kuunnella häntä, sillä lähetin hänet sydämeesi olemaan aina läsnä oleva auttajasi. Kerro niistä uusista ajatuksista! Joh.14:16-17, 15:26, 16:7-16, Ef.4:22-24.
– Minulle on alkanut valjeta, Tiina sanoi, – että ongelma ei ehkä olekaan siinä, että minä olen niin heikko enkä kykene muuttamaan itseäni.
– Loistavaa! Jeesus kannusti ja nosti molemmat peukalonsa pystyyn. – Oikein. Sen ongelman minä olen kertakaikkisesti hoitanut. Room.5:6-11, 8:3-4.
– Ei siis ole koskaan ollut tarkoituskaan, Tiina varmisti, – että minä olisin vahva ja kykenevä omassa voimassani? 1.Kor.1:26-31, 2.Kor.4:7, 12:9-10, Mark.10:13-15.
– Sinut on luotu elämään Jumalan yhteydessä, Jeesus selitti, – täydellisessä rakkaudessa. Minä kuolin sinuna pois vanhasta, lihallisesta elämästäsi. Se oli elämää irrallaan Jumalasta. Minussa olet noussut uuteen elämään, joka kumpuaa sydämen yhteydestä Isään. Hän on elämän ja rakkauden lähde. Pysy siis minussa ja anna Hengen johtaa elämääsi. Silloin olet vapaa tuomioista, syytöksistä ja kaikesta omavoimaisesta ponnistelusta. Room.6:3-14, 8:31-39, Joh.5:26, 6:63, 14:18-20, 15:4-10, Gal.5:1, 5:16-25, Ps.36:10.
Jeesus kaatoi kiehuvan veden mukeihin ja istui sitten Tiinan seuraksi pöytään. Tiina katseli ajatuksissaan ulos ikkunasta. Oli lähes tuuletonta ja aivan hiljaista. Lumipeitteiset kuuset seisoivat liikkumattomina talvisen iltapäivän harmaudessa. Päivä oli yhä lyhyt, ja alkoi jo hämärtää.
– En oikein ymmärrä, Tiina huokasi poimiessaan teepussin rasiasta. – Eikö minun muka pitäisi lainkaan pyrkiä muuttamaan itseäni ja elämääni?
– Sinulla ei ole mitään tarvetta muuttaa itseäsi, Jeesus vastasi, – koska sinä olet uusi luomus. Kaikki, mitä tarvitset yltäkylläiseen elämään Jumalan lapsena, on jo talletettu sydämeesi. Muutos ei ole omaa tekoasi. Se on lahja, jonka olet saanut. 2.Kor.5:16-17, 1.Piet.1:22-23, 2.Piet.1:2-4, Mark.4:26-28.
Tiina käännähti niin nopeasti, että oli tönäistä teemukinsa kumoon.
– Mitä sinä tuolla tarkoitat? hän tivasi. – Etkö näe, millaisia sotkuja ja ongelmia elämässäni on? Miten voit väittää, että kaikki tarvittava muutos olisi jo tapahtunut?
Jeesus valitsi kaikessa rauhassa pari makeista konvehtirasiasta, ja ojensi sen sitten Tiinalle.
– Jos yrität yhä muuttaa itse itseäsi, hän selitti, – vaellat lihassa. Tekosi eivät nouse sydämen yhteydestä Isään vaan omavoimaisesta pyrkimyksestä toimia irrallaan hänestä. Oletko onnistunut muuttamaan itseäsi sillä tavoin? Room.8:1-17, 10:3-4, Joh.15:4-6.
– En todellakaan, Tiina puuskahti ja pyyhki pöydälle läikkynyttä teetä lautasliinaan. – Olen yrittänyt ja epäonnistunut niin monta kertaa, että tunnen itseni aivan luuseriksi. Itse asiassa olen menettänyt toivoni sen suhteen, että elämäni muutos olisi edes mahdollista.
– Entä oletko joskus kuullut uudesta liitosta? Jeesus tiedusteli pilke silmissään. – Rakas, kun yrität olla hyvä ja tehdä oikeita tekoja irrallaan minusta, sinä perustaudut lakiin. Lain tehtävänä ei kuitenkaan ole muuttaa sinua vaan tehdä synti ilmeiseksi. Laki osoittaa sinulle aina, kuinka mahdotonta sinun on itsestäsi käsin elää vanhurskasta elämää. Kun tunnustat syntisi ja kyvyttömyytesi muuttaa itseäsi, laki on tehtävänsä hoitanut. Se on tuonut sinut paikalle, jossa olet valmis vastaanottamaan armon ja pelastuksen. Room.3:19-31, 8:1-4, Gal.3:1-29, Luuk.18:9-14, Ps.51.
– Luulin, että minun kuuluu elää jatkuvassa syyllisyydentunnossa, Tiina sanoi. – Minähän olen vain kurja syntinen.
– Et ole, Jeesus vastasi vakavoituen. – Sinä olet täydellisesti rakastettu, pyhä ja vanhurskas. Minä tein sen, mihin laki oli voimaton. Väärät tekosi eivät koskaan olleet varsinainen ongelma. Ne olivat seurausta sydämen erosta Jumalasta. Irrallaan elämän ja rakkauden lähteestä sinun on täysin mahdotonta elää Isän tahdon mukaan. Sitä ongelmaa pelkkä ulkonaisen käytöksen korjailu ei olisi poistanut. Sinun täytyi kuolla ja syntyä uudesti. Nyt, kun sydämesi on kiinnittynyt Isään, hänen elämänsä pääsee virtaamaan sinuun. Sen hedelmänä on jatkuva, voimallinen muutos, joka tapahtuu sisältä ulospäin. Room.2:28-29, 8:1-4, Hepr.9:11-14, 26, 10:5-18, 1.Kor.6:11, Ef.2:1-10, Apt.13:38-39, 1.Piet.1:22-23, Joh.3:5-7, 8:31-36, Jes.53:6, Matt.13:15-16.
Tiina raapi hämmentyneenä päätään.
– Olen vastaanottanut sinut pelastajana, hän sanoi, – ja saanut Pyhän Hengen sydämeeni. Kuitenkin elämässäni on yhä pimeitä alueita, joilla uudesta elämästä ei ole mitään tietoa. Mitä minä olet tehnyt väärin?
– Rakas, sinä et ymmärrä, minkä armon olet saanut! Jeesus vastasi. Hän katsoi suoraan Tiinaan ja hänen silmissään paloi tuli. – Minä kuolin ja ylösnousin antaakseni sinulle saman aseman ja saman suhteen Isään kuin minulla on hänen Poikanaan. Minun elämäni on sinun elämäsi. Minun uskoni on sinun uskosi. Minun voittoni on sinun voittosi. Minkä ihmeen takia yrität edelleen saada omin voimin aikaan muutosta itsessäsi? Kuka sinut on lumonnut tuollaiseen järjettömyyteen? Gal.3:1-6, 26-27, Ef.2:6-7, Joh.1:1-14,14:2-3, Ilm.1:12-14, 1.Joh.5:4-5, Kol.2:15, Hepr.2:1-18.
Syntyi hiljaisuus. Tiina tuijotti pöydänkantta ja pyöritteli mietteissään lusikkaa teemukissa.
– Anteeksi, hän sanoi lopulta ja nosti katseensa veljeensä. – Olet oikeassa. Olen yrittänyt muuttaa itseäni vaatimusten ja itsesyytösten voimalla. Niin toimimalla olen käytännössä torjunut sinun armosi. En ole perustautunut uskoon vaan lain tekoihin. Kol.2:6-17, Gal.3:5-12, Room.10:1-11.
Jeesus risti kätensä pöydälle ja katsoi Tiinaa tarkkaan.
– Entä mitä muuta? hän kysyi.
– Miten niin? Tiina sanoi varautuneesti. – Siinä oli kaikki.
– Ei, siinä ei ollut vielä kaikki, Jeesus totesi tyynesti. – Sille, kuinka toimit, on syynsä. Tekosi ja valintasi tuovat esiin sen, mitä sydämessäsi uskot ja ajattelet. Sinä tunnet kyllä evankeliumin, Tiina. Siitä huolimatta pitäydyt yhä suorittamisessa ja itse yrittämisessä. Kerro minulle, miksi suljet sydämesi armolta ja rakkaudelta? Ps.139:23, Hepr.4:12-13, Matt.15:13, 1.Kor.5:7.
Tiina murtui äkisti. Hän kätki kasvonsa käsiinsä ja nyyhkytti.
– En pysty millään uskomaan, että minä voisin saada niin valtavan suuren lahjan, hän sopersi. – Kuinka voi olla totta, ettei rakkautta ja hyväksyntää tarvitse mitenkään ansaita? En käsitä sellaista!
– Et ole vielä tottunut ehdottomaan rakkauteen, Jeesus tuumasi ystävällisesti. – Ymmärrän sen. Nyt on kuitenkin niin, että sinun on vain opittava elämään sen kanssa. Jumala on rakkaus. Sinä olet syntynyt Isän sydämestä ja olet hänen unelmiensa täyttymys. Se on muuttumaton totuus, uskoit sen tai et. 1.Joh.4:6-10, Jaak.1:17-18, Gal.4:6-7, Room.8:14-17, Ef.1:4-5, Hepr.2:10-11, Jer.3:19-22, Jes.64:7.
– Voinko minä todella olla Jumalalle niin tärkeä? Tiina kysyi ja katsoi veljeään itkuisin silmin. – Mitä rakastamisen arvoista te minussa oikein näette?
Jeesus ojensi kätensä pöydän yli ja tarttui Tiinan käteen. Tiina hengähti tuntiessaan naulan jättämät jäljet veljen kädessä. Hän painoi päänsä. Kyyneleet valuivat poskia myöten ja muodostivat pieniä lammikoita pöydälle.
– Minä uskon, Tiina kuiskasi sitten. – Käännyn pois häpeästä ja otan vastaan rakastetun lapsen identiteetin. Se on totuus minusta.
Jeesus hymyili Tiinalle ja kosketti hellästi hänen poskeaan.
– Tätä on todellinen parannuksenteko, hän sanoi. – Ei sitä, että yrität itse muuttaa itseäsi tai käyttäytyä paremmin vaan sitä, että käännyt pois riippumattomuudesta ja avaat sydämesi suhteelle ja rakkaudelle. Kun suostut hylkäämään valheet, annat Pyhälle Hengelle luvan johtaa sinut totuuden tuntemiseen. Totuudenmukainen identiteetti on avain kestävään muutokseen. Jos pidät kiinni kelvottoman syntisen identiteetistä, suljet sydämesi armolta ja rakkauden mahtavalta muutosvoimalta. Se johtaa loputtomaan omavoimaisen yrittämisen, epäonnistumisen ja häpeän kierteeseen. Menin ristille vapauttaakseni sinut siitä. Hyväksy se, kuka sinä olet rakastettuna lapsena. Minun armoni antaa sinulle voiman tulla siksi, joka todella olet ja vahvistaa sinut kaikkiin tekoihin, jotka Isä on edeltäpäin valmistanut. Ef.2:8-10, Joel 2:13, Joh.8:31-32, 16:13, Jaak.1:22-25, Jer.3:22, 2.Piet.1:10-11.