Vanha ja uusi elämä
– Elämässäni on merkillinen ristiriita, Tiina sanoi. – Minusta tuntuu mahdottomalta luottaa siihen, että Isä auttaa minua ja huolehtii minusta. Samalla kuitenkin tiedän sydämessäni, että en mitenkään voi elää epäluottamuksessa.
Jeesus seisahtui hänen viereensä, ja he katselivat yhdessä mäenrinteelle levittäytyneitä sinivuokkoja. Pienet kukat olivat nostaneet tomerasti päänsä ruskeiden ja harmaiden lehtien alta. Ne loistivat elämänvoimaa ja kevään iloista sanomaa.
– Et voi luottaa, etkä voi olla luottamatta, vai? Jeesus sanoi leppoisasti.
– Niin juuri, Tiina sanoi ja istahti kivelle.
Aallot löivät rantaan ja kevätauringon säteet heijastuivat veden pinnasta.
– Sisimmässäni minä iloiten hyväksyn Jumalan lain, Tiina jatkoi. – Tahdon kasvaa rakkaudessa ja vaeltaa Jumalan lapsena. Mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii sisimpäni lakia vastaan, ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on. Room.7:22-23
Hän huokasi.
– Lapseuden Henki on sydämessäni. Tiedän, ettei minulla ole elämää muualla kuin rakkaudessa ja luottamuksessa. Tuntuu kuitenkin, että sieluni ja ruumiini on täynnä pelkoa ja epäluottamusta. Minusta tuntuu myös, että minulle ei ole paikkaa tässä maailmassa. Vuodet kuluvat enkä löydä omaa tietäni. Ja Isä-
Tiina vaikeni äkisti ja puristi huulensa yhteen.
– Jatka vain, Jeesus kehotti ja loi tutkivan katseen sisareensa.
– Isä ei auta minua, Tiina lopetti. Hän väisti veljen katseen.
– Nämä asiat liittyvät yhteen, Jeesus sanoi hyväntahtoisesti. – Kun katsot asioita epäluottamuksen silmin, et näe rakkauden todellisuutta. Katso luottamuksen silmin, niin näet todellisuuden sellaisena kuin se oikeasti on. Rakkaus on todellisuus, jossa elät.
Sitruunaperhonen lepatteli ohitse ja touhukkaat muurahaiset kantoivat neulasia pesään.
Tiina huokasi jälleen.
– Tämä portti on niin ahdas, hän totesi. – Isä on hirveän ehdoton. Toivon, että hän päästäisi minut helpommalla. Hän on taivaan ja maan Jumala! Hän voisi voimallaan muuttaa olosuhteet ympärilläni. Hän voisi asettaa minut tässä maailmassa juuri sille paikalle, joka on minulle sopiva. Sen sijaan hän kuitenkin johtaa minua jatkuvasti kohtaamaan sydämessäni olevaa pimeyttä. Isä ei päästä minua eteenpäin mitään muuta tietä kuin sydämen muutoksen tietä.
– Tiedätkö, mistä se johtuu? Jeesus kysyi.
Tiina katseli merelle.
– Kai sillä tarkoituksensa on, hän sanoi, – mutta olen kyllästynyt menemään aina vaikeimman kautta. Muutos on niin hidasta ja kipeää.
– Rakas, pelkkä ulkonainen muutos ei auttaisi sinua, Jeesus sanoi. – Isä johtaa sinut varmasti paikalle, joka on sinulle valmistettu. Jos hän tekisi sen ennen kuin sydämesi on valmis, se ei olisi sinulle siunaukseksi. Se, mitä sydämessäsi on, heijastuu ulkonaisiin asioihin ja muovaa ennen pitkää olosuhteet ympärilläsi.
– Niitän oman riippumattomuuteni ja syntielämäni satoa, Tiina myönsi. – Lihaani olen kylvänyt, ja sen mukaista hedelmää korjannut.Gal.6:8 En voi koskaan löytää omaa paikkaani, jos en avaa sydäntäni Isän avulle. Vain hänen rakkaudessaan voin vapautua olemaan se, joka todella olen.
Jeesus nyökkäsi levollisesti
– Kun sydämessäsi uskot, että Isä ei auta sinua, sinä elät rakkauden ulkopuolella, hän totesi. – Sinut on luotu elämään joka hetki Isän rakkaudessa ja täysin riippuvaisena hänestä. Epäluottamuksessa et voi elää, kuten itse sanoit. Irrallaan Isän rakkaudesta elämäsi on pelkkää selviytymistä. Sellainen elämä on sinulle täysin luonnotonta, ja se on johtanut siihen, että olet kadottanut todellisen minäsi. Se, kuka sinä todella olet, on hautautunut moninaisten selviytymiskeinojen ja kovan kuoren alle. Kuinka voisit löytää oman paikkasi maailmassa, jos et itsekään tiedä kuka olet?
Tiina katsoi veljeään.
– Auta minua, hän sanoi.
Jeesus hymyili ja kietoi kätensä sisarensa harteille.
– Minä olen tässä sinun kanssasi, hän sanoi, – ja olen aina sinun puolellasi. Rakas, Isä johtaa sinut kohtaamaan niitä alueita sisimmässäsi, joihin rakkaus ei ole saanut vielä tulla. Hän ei tee sitä satuttaakseen sinua tai tehdäkseen elämäsi vaikeaksi. Hän tekee sen, koska tahtoo kiihkeästi rakastaa sinua. Jos Isä muuttaisi ulkonaiset asiat ja jättäisi sydämesi ongelmat käsittelemättä, sydämesi pysyisi suljettuna rakkaudelta. Saisit jatkaa elämääsi omien selviytymiskeinojesi kahleissa. Jos sydämesi ei muutu, tilanteesi ei kestävällä tavalla parannu. Ei, vaikka olosuhteet ympärilläsi muuttuisivat niin suotuisiksi kuin ikinä mahdollista. Ilman sydämen muutosta toimisit uusissa olosuhteissa vanhalla tavalla. Sen seurauksena ulkonaiset asiat palautuisivat ennen pitkää samanlaisiksi kuin ne ennenkin olivat.
– Näytä minulle elämän tie, Tiina pyysi.
– Voisitko päästää irti siitä uskomuksesta, että olet yksin ja kukaan ei auta sinua? Jeesus kysyi.
– Minä en odota sinulta uskoa ja luottamusta. Minun Henkeni sinussa synnyttää sen kaiken. Pyydän vain, että päästäisit irti siitä, mikä ei ole totta. Silloin sinua voi rakastaa, ja minun elämäni saa tilaa sinussa. Olet sulkenut sydämesi suojautuaksesi hylkäämisen aiheuttamalta kivulta. Ymmärrän sen, enkä syytä sinua. Olet pettynyt ihmisiin niin pahasti, että et ole enää halunnut odottaa keneltäkään mitään. Olet linnoittautunut siihen uskomukseen, että sinun on pärjättävä yksin, koska kukaan ei kuitenkaan auta. Anna Isän rakastaa ja lohduttaa sinua. Kun tulet tuntemaan hänet, et voi olla luottamatta häneen, sillä hän on täydellinen rakkaus. Kun sinä palaat oikealle paikallesi rakastettuna lapsena, myös kaikki elämäsi asiat alkavat hiljalleen asettua oikeille paikoilleen.
– Sinulla on aina samat neuvot, Tiina huomautti nauraen. – Päästä irti ja suostu rakastettavaksi.
– Ongelmasi ovat pohjimmiltaan aina samoja, Jeesus tuumasi. – Ne johtuvat siitä, että olet langennut pois rakkaudesta.
– Kai minä suostun sinun tahtoosi, Tiina sanoi. – Jos jatkan epäluottamuksen ja omavoimaisuuden tiellä, kahlaan koko ajan vain syvemmällä epätoivossa ja katkeruudessa. Lihan teillä ei ole elämää.
– Aina, kun päästät vähän irti epäluottamuksesta, Jeesus sanoi rohkaisevasti, – sydämessäsi avautuu tilaa luottamukselle. Se on minun elämääni sinussa: lapsen elämää.
Tiina katseli veljeään mietteliäänä.
– Sinä sanoit: Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä, ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua, Tiina totesi.mm. Luuk.9:23 – Jotta voisin elää lapsen elämää, minun on jatkuvasti kuoltava pois vanhasta elämästäni. Elämä Hengessä on elämää luottamuksessa ja täysin riippuvaisena Isästä. Lihallinen elämäni puolestaan on elämää riippumattomana hänestä. Siinä on kyse kahdesta täysin erilaisesta elämästä. En voi kulkea kahta tietä! Jaak.1:6-8, Matt.6:24
– Totta, Jeesus vahvisti hymyillen. – Minä en suinkaan tullut antamaan sinulle uutta harrastusta: kristinuskoa. En kutsu sinua sielunhoidon tai sisäisen parantumisen kurssille. Lapsen elämässä on kysymys kokonaan uudesta elämästä. Et voi yhtäaikaisesti elää rakkaudessa ja pitää kiinni omista selviytymiskeinoistasi. Kutsun sinua uudestaan ja uudestaan kuolemaan pois lihallisesta elämästäsi, joka on elämää irrallaan Isän rakkaudesta. Joka kerta, kun luovut omasta hallintavallastasi, minun elämäni saa tilaa sinussa. En koskaan ota tuota tilaa väkisin, koska rakastan ja kunnioitan sinua syvästi.
– Kutsut minua luopumaan ihan kaikesta, Tiina huomautti. – Sanoit, että sinulle ei kelpaa se, joka rakastaa isäänsä, äitiänsä, tai omia lapsiansa enemmän kuin sinua.Matt.10:37 Sanoit myös, että jos käteni tai jalkani viettelee minua pois elämän tieltä, on parempi hakata ne irti kuin jäädä elämän ulkopuolelle. Matt.18:8
– Sinulla ei ole elämää muualla kuin lapseuden tiellä, Jeesus sanoi. – Ymmärrätkö, miksi olen ehdoton tässä asiassa? Jos pidät kiinni hallintavallasta millä tahansa elämäsi osa-alueella, sydämesi on siltä kohdin suljettu. Sillä elämäsi alueella sinä et elä tosi elämää vaan selviydyt rakkauden ulkopuolella. Se on suuri suru Isälle, sillä hän halajaa koko sydämestään olla Isä sinulle. Se on myös valtava menetys sinulle, joka olet Jumalan tytär ja voisit selviytymisen sijaan elää joka hetki hänen rakkaudessaan.
– Minä haluan elää hänen rakkaudessaan, Tiina sanoi. – Haluan ennemmin luopua kaikesta kuin jäädä joltain osin elämän ulkopuolelle. Tuntuu vain, että sisimmässäni on jatkuva taistelu. Sydämessäni olen varma siitä, että haluan elää lapsen elämää ja luottaa kaikessa Isään. Samalla kuitenkin minussa oleva synti vetää vastakkaiseen suuntaan. Se kutsuu takertumaan selviytymiskeinoihini ja varjelemaan vanhaa elämääni. Sille on kauhistuttava ajatuskin, että luopuisin kontrollista ja antautuisin Isän käsiin. Gal.5:7
– Vanha ihmisesi on kuollut, Jeesus totesi.Kol.3:3 – Se kuihtuu hiljalleen pois. Sen sijaan lapsen elämä sinussa on iankaikkista. Sydämesi on kiinni Isässä, joka on elämän lähde. Ole turvallisella mielellä. Sinä olet hyvällä tiellä. Elä vain sitä elämää, joka sydämestäsi nousee.
Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa, kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi; sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
Room.6:5-7
Tarkoitan tätä: antakaa Hengen ohjata elämäänne, niin ette toteuta lihanne, oman itsekkään luontonne haluja.
Gal.5:16
Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän pelastaa sen.
Luuk.9:24