Vanhurskauden hedelmä
Silloin vanhurskauden hedelmä on rauha, vanhurskauden vaikutus lepo ja turvallisuus iankaikkisesti. Ja minun kansani asuu rauhan majoissa, turvallisissa asunnoissa, huolettomissa lepopaikoissa.
Jes.32:17-18
Tuoreet mustikanvarvut loistivat vaaleanvihreinä metsikössä. Mehiläiset touhusivat puolukan kukissa ja vieno kielojen tuoksu tuntui kesäillassa.
– Minä en millään opi elämään sinun rauhassasi, Tiina sanoi surkeana. – Vaikka aloittaisin aamun totuuden sanoilla ja sinun kasvojasi etsien, se kaikki unohtuu pian mielestäni. Työn paine, kiire ja levottomuus vievät mennessään eikä rauhasta ole mitään tietoa. Olen yrittänyt vaeltaa totuudessa, mutta tällä viikollakin epäonnistuin joka päivä.
– Vai epäonnistuit, Isä tuumasi leppoisasti, – etkä millään opi. Rakas, kerro minulle, mistä tällaiset päätelmät ovat peräisin?
– Johan minä kerroin, Tiina vastasi ärtyneesti. – Sinä lupasit, että rauha on vanhurskauden hedelmä. Älkää mistään murehtiko, sanotaan Raamatussa. Olen koittanut elää sen mukaan, mutta ei siitä tahdo mitään tulla. Fil.4:6, Jes.32:17-18.
Isä katseli Tiinaa hyväntahtoisesti. Hänen silmissään oli lempeä, myötätuntoinen rakkaus ja ehdoton hyväksyntä.
– Mitä minun pitäisi tehdä toisin? Tiina jatkoi. – Vai olenko minä niin toivoton tapaus, etten ikinä opi elämään vapaana pelosta ja ahdistuksesta?
Isä hymyili.
– Nyt on palattava taaksepäin, hän totesi rauhallisesti. – Kun lähtökohta väärä, myös kaikki siitä käsin tehdyt johtopäätökset menevät pieleen. Katsot asioita ikään kuin minä olisin antanut käskyn, jota sinun täytyy totella. Luulet, että sinun pitäisi itse soveltaa itseesi minun sanani rauhasta ja tehdä siitä todellisuutta elämässäsi.
– Niin ajattelen, Tiina myönsi. – Pelkään myös, että katsot minua tyytymättömänä ja ihmettelet, miksi en vieläkään onnistu.
– Rakas lapseni, se ei ole lainkaan totta, Isä sanoi lämpimästi. – Ei ole kysymys käskyistä ja vaatimuksista vaan suhteesta. Minä en vaadi sinua vaeltamaan rauhassa ja olemaan pelkäämättä. Minä, Jeesus ja Pyhä Henki olemme antaneet kaikkemme saadaksemme sinut takaisin oikealle paikallesi rakkauteemme. Koska olet meille niin rakas ja tärkeä, tahdomme sinun elävän kanssamme siinä rauhassa, ilossa ja vapaudessa, jossa me elämme.
Ilta-aurinko loi satumaisen valon metsään, joka tulvi uutta elämää. Talven hämärä ja pimeys olivat väistyneet suven ylenpalttisen valkeuden tieltä. Keskikesän lähestyessä pimeän tunnit lyhenivät lyhenemistään, kunnes yö hiipui kokonaan pois. Aamu ylsi ojentamaan kätensä illalle ja myöhäinen hämärän hetki vaihtui suoraan uuden päivän valkenemiseen.
– Vanhurskauden hedelmä on rauha, kuten itse sanoit, Isä jatkoi. – Hedelmä ei synny oman yrittämisen tai ulkokohtaisen tottelevaisuuden kautta. Jeesuksessa sinä olet minun rauhassani ja minun rauhani on sydämessäsi, sillä Pyhä Henki on sinun elämäsi. Rauha on minun elämääni sinussa ja nousee sydämestäsi luonnostaan, kun elät rakkaudessa.
– Mitä minun sitten pitäisi tehdä, Tiina kysyi, – kun olen eksynyt pois sinun rauhastasi? Kuinka voin palata rauhaan, kun kiire ja ahdistus ovat saaneet yliotteen minusta?
– Siinä tilanteessa, rakas, Isä sanoi, – minulla ei ole yhtään syytöstä sinua vastaan. Laita siis ensin pois tuomiot ja vaatimukset. Sinä tulkitsit kokemasi pelon ja rauhattomuuden epäonnistumisen merkiksi. Se ei kuitenkaan ole merkki puutteellisista suorituksista vaan merkki siitä, että rakkautta puuttuu. Pelko kertoo ongelmista vastaanottamisen saralla, ei siitä, että sinun pitäisi olla vahvempi ja suoriutua paremmin. 1.Joh.4:18
– Itse yrittäminen on tosiaan aivan toivotonta, Tiina sanoi. – Kun epäonnistun, tunnen olevani huono ja häpeän. Se johtaa yrittämään entistä kovemmin omassa voimassa taikka sitten luovuttamaan kokonaan ja kääntymään epäuskoon.
Hän katseli hetken mietteissään ympärilleen. Hento, vihreä heinä vuoroin lakosi ja vuoroin taas nousi ikään kuin se olisi tanssinut tuulen sävelin.
– Jos pitäydyt vaatimuksissa ja ponnistelussa, Isä sanoi, – sydämesi ei ole avoin suhteelle ja rakkaudelle. Kuitenkin juuri sydämen avoimuus on kaikkein tärkeintä, jotta uusi elämä pääsee virtaamaan sydämestäsi mieleesi, ruumiiseesi, tahtoosi, tunteisiisi ja sen myötä kaikkiin elämäsi asioihin. Joh.3:1-8, 5.Moos.6:4-5, Jer.31:33, Hepr.10:16.
– Kuinka minä sitten voin avata sydämeni vastaanottamaan? Tiina kysyi.
– Suostu siihen, että olet täydellisen rakastettu, Isä vastasi. – Hellä ja myötätuntoinen rakkauteni on se ympäristö, jossa sinun on turvallista avata sydämesi. Jos et tunne olevasi turvassa, puristat hallintavaltaa omissa käsissäsi. Piiloudut suojamuuriesi taakse ja yrität tehdä asioita omassa voimassasi. Olen tarkoittanut sinut elämään minun yhteydessäni ja täysin riippuvaisena minusta. Asetin sinut Jeesukseen, koska halusin antaa sinulle kaiken, mitä hänellä on minun poikanani. Jeesus on jo tehnyt kaiken vaadittavan. Sinulle ei jäänyt yhtään vaatimusta täytettäväksi. Minä tahdon antaa kaiken armosta, lahjana, ja minun tahtoni ei muutu.
– Ehkä en sittenkään epäonnistunut, Tiina sanoi ja hänen kasvonsa kirkastuivat. – Sen sijaan tämä tilanne toi esiin suorituskeskeisyyteni. Kun tulen sinun eteesi sellaisena kuin olen, sinä suljet heikkouteni rakkauden syliin, ja saan vahvistua sinussa. Kaikki elämän tilanteet ja olosuhteet, jotka tuovat esiin pimeitä paikkoja sisimmästäni, ovat suuria mahdollisuuksia. Niiden kautta suhteemme tulee läheisemmäksi.
– Asia on juuri niin, Isä vahvisti hymyillen lämpimästi. – Minä iloitsen suunnattomasti jokaisesta pienestä askeleestasi luottamuksen suuntaan. Me taivaassa juhlimme aina, kun avaat sydäntäsi rakkaudelleni. Jos vain tietäisit, paljonko olen saanut iloita sinusta ja kuinka moneen juhlaan olet jo antanut aiheen, et katsoisi omaa kasvuasi niin kriittisin silmin!
– En ole koskaan ajatellut, että sinä juhlisit edistysaskeleitani, Tiina sanoi hämmentyneenä.
– Minusta tuntuu aina, että suoriutumiseni on riittämätöntä ja kasvuni kovin hidasta.
– Lapseni, sinä et ymmärrä, kuinka rakas ja tärkeä olet minulle, Isä sanoi, – etkä käsitä, kuinka paljon suhde sinun kanssasi merkitsee minulle. Tässä asiassa minä kutsun sinua mielenmuutokseen. Hylkää itsekriittisyys ja tule tuntemaan se valtava ilo, joka minulla on sinusta. Minä, Jeesus ja Pyhä Henki riemuitsemme alati matkastasi syvemmälle armoon ja rakkauteen. Tahdomme myös sinun osallistuvan jokaiseen juhlaan. Room.12:2, Kol.3:1-2.
Herra, Jumalasi, on sinun kanssasi, hän on voimallinen, hän auttaa. Sinä olet hänen ilonsa, rakkaudessaan hän tekee sinut uudeksi, hän iloitsee, hän riemuitsee sinusta.
Sef.3:17